Verenpaineen vuorokausimittaus

Verenpaineen mittauksessa käytetään nykyisin yhä enemmän verenpaineen vuorokausimittausta. Muita samaa tutkimusta tarkoittavia nimiä ovat verenpaineen vuorokausirekisteröinti, ambulatorinen rekisteröinti tai verenpaine-holter.

Laitteisto koostuu tavanomaisesta olkavarteen kiinnitettävästä mansetista, letkuista ja itse mittausyksiköstä, joka on pieni vyötärölle kiinnitettävä laite. Laite mittaa verenpainetta automaattisesti ohjelmoinnin mukaan, yleensä päivällä puolen tunnin ja yöllä tunnin välein. Tulokset tallennetaan laitteen muistiin, josta ne siirretään tietokoneelle. Erikoislääkäri tarkistaa mittauksen onnistumisen ja antaa lausunnon, joka voi sisältää myös hoito-ohjeita hoitavalle lääkärille.

Kuten sana vuorokausimittaus ilmaisee, laitetta pidetään kerrallaan yleensä 24 tunnin ajan. Tänä aikana saadaan noin 30 päiväajan ja noin 8 yöajan mittausta. Rekisteröinnillä on ainutlaatuisia etuja, joita ei saada millään muulla laajalti käytettävissä olevalla menetelmällä:

- Mittausten suuri lukumäärä tekee mahdolliseksi laskea keskiarvon, jolloin satunnaiset verenpaineen vaihtelut eivät vaikuta tulokseen. Edustava käsitys verenpaineesta saadaan nopeasti.

- Saadaan erikseen tieto päivä- ja yöajan verenpaineesta. Normaalisti verenpaine on yöllä 10-20 % matalampi kuin päivällä, ja tämän vuorokausivaihtelun puuttuminen on huono ennusmerkki, vaikka verenpaine kokonaisuutena olisi kohtalaisen normaali. Kohonnut yöverenpaine voi myös antaa vihjeen taustalla olevasta hoidettavasta sairaudesta, esimerkiksi uniapneasta.

- Voidaan laskea ns. verenpainekuorma eli se prosenttiosuus verenpainearvoista, jotka ylittävät päivällä 140/90 ja yöllä 120/80. Koska verenpaine luonnostaan vaihtelee, kaikkien mitattujen arvojen ei tarvitse olla näiden rajojen alapuolella. Merkittävänä verenpainekuormana pidetään yli 40 prosenttia.

- Nähdään, onko varhain aamulla tapahtuva verenpaineen nousu korostunut (”early morning surge”).

- Voidaan todeta ns. naamioitunut kohonnut verenpaine, jota on kutsuttu myös käänteiseksi valkotakki-ilmiöksi. Tila tunnetaan toistaiseksi puutteellisesti; sille on ominaista kohonnut vuorokausiverenpaine, vaikka vastaanotolla paine on normaali. Yllättävä kohonneeseen verenpaineeseen liittyvä elinvaurio voi johtaa vuorokausimittaukseen ja tilan toteamiseen.

- Hoitovastetta kontrolloitaessa voidaan todeta, kattaako lääkitysvaikutus koko vuorokauden; tarvittaessa lääkityksen ajoitusta voidaan tarkistaa.

- Verenpaineen muutokset voidaan korreloida päivittäisiin tapahtumiin, joiden aikana tavanomaiset mittaukset eivät tule kyseeseen, esimerkiksi työstressiin ja liikuntaan.

- Jos potilaalla esiintyy oireita, esimerkiksi päänsärkyä tai huimausta, selviää, liittyvätkö ne kohonneeseen tai mahdollisesti liian alhaiseen verenpaineeseen.

Lue Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänteen artikkeli verenpaineen vuorokausirekisteröinnin eduista klikkaamalla tästä 

(lähde: Yksityislääkäri-lehti 5/2008 s. 62 – 64).